Asenna Krita kuvankäsittelyohjelma oikein Ubuntuun

 

Kuva: Tyson Tan - Oma teos, CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=31288896

Krita Ubuntuun .appimage-tiedostolla: Vaiheittainen opas

Krita on erinomainen ilmainen digitaalisen maalaustyökalu, jota monet Linux-käyttäjät arvostavat.
Kritaan on saatava myös tekoälyä, Ai diffusion laajennus, tästä teen uuden artikkeli.
Vaikka Ubuntu Softwaren kautta asentaminen ei aina toimi sujuvasti, voit helposti saada Kritan toimimaan laitteellasi lataamalla .appimage-tiedoston suoraan Kritan verkkosivuilta. Tässä oppaassa käydään läpi vaiheet Kritan asentamiseksi Ubuntuun .appimage-tiedoston avulla.

Mikä on .appimage-tiedosto?

.appimage-tiedosto on itsenäinen sovelluspaketti, joka ei vaadi järjestelmään asennusta. Tämä tarkoittaa, että voit suorittaa sovelluksen mistä tahansa hakemistosta ilman root-oikeuksia.

Kritan asentaminen .appimage-tiedostolla

Kohdejärjestelmä on Ubuntu 24.04 Gnome työpöydällä

1. Lataa .appimage-tiedosto:

   • Mene Kritan virallisille verkkosivuille (https://krita.org/en/) ja lataa sieltä Ubuntuun sopiva .appimage-tiedosto.
   • Tallenna tiedosto haluamaasi hakemistoon, esimerkiksi Lataukset-kansioon.

2. Tee tiedostosta suoritettava:

   • Avaa pääte (Terminal) ja siirry tiedoston sijaintiin. Esimerkiksi:
     tcd Lataukset
     
     
   • Tee tiedostosta suoritettava seuraavalla komennolla:
     chmod +x krita.appimage
     (Esimerkissä tiedoston tarkka nimi on korvattu pelkällä "krita.appimage" .)

3. Pura tiedosto:

   • ./krita.appimage --appimage-extract ,  tämä luo hakemiston squashfs-root

   • Kokeile käynnistää Krita,

   • käskyllä ./krita.appimage
     jos saat virheilmoituksen "FUSE" ei ole asennettu
     
      (FUSE Filesystem in Userspace - viemiseksi Linux-ytimeen
      tämä siis tarvitaan appimagen suorittamiseen)

   • asenna libfuse2 (esim. libfuse2t64) ainoastaan tämä paketti, 
     koska koko FUSE:n asentaminen voi aiheuttaa ristiriidan

   • sudo apt install libfuse2

4. Luo työpöydälle pikakuvake:
   

   • Voit luoda Kritalle pikakuvakkeen työpöydälle helpottamaan ohjelman käynnistämistä.
   • Siirrä tai kopio ./krita.appimage hakemistoon .local/share/krita/
   • Avaa tekstieditorilla  /squashfs-root/org.kde.krita.desktop
   • Etsi kohta Exec=krita %F ja se Exec=/home/user/.local/share/krita/krita.appimage %F
     muuta kohtaan  "user" oma käyttänimesi
   • Siirrä tai kopio tiedosto - org.kde.krita.desktop hakemistoon .local/share/applications
   • Kopio myös kuvake krita.png
     Suorita komento:
      cd squashfs-root
       sudo cp krita.png  /usr/share/pixmaps/
   • Katso onko Krita kuvake ilmestynyt, jos ei ole suorita alla oleva
   • Kirjaudu uudelleen sisään tai käynnistä tietokone uudelleen.

5. Kritan käyttäminen .appimage-tiedostosta

   Kun olet suorittanut Kritan, voit käyttää sitä aivan kuten mitä tahansa muuta asennettua sovellusta. Kritan asetukset tallennetaan käyttäjäkohtaiseen hakemistoon, joten ne säilyvät myös, kun suljet ohjelman.

   Muuta huomioitavaa

   • Päivittäminen: Jotta pysyt ajan tasalla uusimmista ominaisuuksista ja korjauksista, sinun on ladattava uusi .appimage-tiedosto Kritan verkkosivuilta ja toistettava yllä olevat vaiheet.

   Tämän artikkelin avulla sinun pitäisi nyt pystyä käyttämään Kritaa Ubuntu-järjestelmässäsi ilman ongelmia ... Nauti luovasta työstä!

   Lisävihjeitä:

   Tämä opas on tarkoitettu yleiskäyttöön, ja se saattaa vaatia pieniä muutoksia riippuen Ubuntu-versiostasi ja henkilökohtaisista asetuksistasi.

6. Muut vaihtoehdot
   .appimage-tiedoston lisäksi on muita tapoja asentaa Krita esim. Flatpak, Snap,
   mutta näitten toimuvuudesta en osaa sanoa, ongelmia on ollut Snap asennuksessa,
   Tietenkin myös .deb paketin kautta Kritan voi asentaa ... mutta saatko silloin uusimman version?

Asenna oma WordPress-sivusto Ubuntuun helposti!

 

Aloita rakentamaan unelmiesi verkkosivustoa!

Tässä yksinkertainen opas, joka opastaa asentamaan WordPressin paikalliseen ympäristöön (localhost) Ubuntu-tietokoneellesi. Näin voit kehittää ja testata sivustoasi rauhassa ennen julkaisua.

Miksi asentaa WordPress paikallisesti?

• Vapaus: Voit tehdä muutoksia ilman pelkoa sivuston kaatumisesta.
• Nopeus: Testaa uusia ominaisuuksia ja tee muutoksia nopeasti.
• Oppiminen: Ymmärrä paremmin, miten WordPress toimii.
• Turvallinen: Toimii ainoastaan omalla tietokoneella, eikä näy yleisessä verkossa.

Mitä tarvitset?

• Ubuntu-tietokone
• Perustieto komentorivikäytöstä

Asennusvaihe vaiheelta:

1. Asenna tarvittavat ohjelmistot:

   Bash

   sudo apt install apache2 mysql-server php libapache2-mod-php
   

2. Luo tietokanta:

   Bash

   sudo mysql
   CREATE DATABASE wordpress;
   CREATE USER 'wordpress_user'@'localhost' IDENTIFIED BY 'your_strong_password';
   GRANT ALL PRIVILEGES ON wordpress.* TO 'wordpress_user'@'localhost';
   FLUSH PRIVILEGES;
   

   • Muista vaihtaa your_strong_password omaan vahvaan salasanaasi.

3. Lataa ja pura WordPress:

   Bash

   sudo wget https://wordpress.org/latest.zip
   sudo unzip latest.zip -d /var/www/html/wordpress
   sudo chown -R www-data:www-data /var/www/html/wordpress
   

4. Muokkaa wp-config.php:

   Bash

   sudo cp /var/www/html/wordpress/wp-config-sample.php /var/www/html/wordpress/wp-config.php
   

   • Muokkaa tiedostoa tekstieditorilla ja syötä tietokannan tiedot.

5. Suorita asennus: Avaa selaimesi ja kirjoita osoiteriville http://localhost/wordpress. Seuraa asennusohjeita.

Muista:

• Turvallisuus: Vaihda WordPressin oletuskäyttäjänimi ja -salasana.
• Päivitykset: Päivitä WordPress säännöllisesti.
• Lisäasetukset: Voit muokata Apache ja PHP asetuksia tarpeen mukaan.

Lisätietoja:

• WordPressin virallinen dokumentaatio: https://developer.wordpress.org/
• Artikkeli jetpack.com https://jetpack.com/blog/install-wordpress-locally/#wp-local-linux

#WordPress #Ubuntu #webdevelopment #ohjelmointi #bloggaus

WiFi, raspberry pi 4

 

WiFi ja Raspberry Pi 4.

(alla esitetty ei välttämättä ole käytössä enää) 

Raspberry 4:ssa on wifi jo itsessään, erillistä usb wifi sovitinta ei siis välttämättä tarvita, tosin antennilla varustettu sovitin on varmaan tehokkaampi.

Scannaa ympäristöä

nmcli -t -f active,ssid dev wifi   (sudo iwlist wlan0 scan)

Jos löydät oman wifi tukiaseman, ja haluat tähän yhteyden, silloin asetuksia, kuten SSID, salasana ja salaustyyppi voidaan asentaa tiedosssa.

wpa_supplicant.conf

joka löytyy hakemistosta

/etc/wpa_supplicant/

Muokkaa tiedostoa esim. 

sudo nano /etc/wpa_supplicant/wpa_supplicant.conf

Lisää nämä muutamat rivit tähän tiedostoon, tai muokkaa jo olevia tietoja

network={

    ssid="SSID Name"

    scan_ssid=1

    psk="WiFI Password"

    key_mgmt=WPA-PSK

}

Tallenna CTRL+O ja poistu CTRL+X 

Boottaa esim.

sudo reboot

Tämän jälkeen sinun pitäisi saada yhteys tukiasemaan ilman ethernet kaapelia.

Muutamia käskyjä:

        nmcli d wifi list

        sudo nmcli dev wifi connect ssid-name password "network-password"

        nmcli con show

        sudo nmcli con down ssid or uname 

        sudo nmcli con up ssid or uname

Python3 Virtuaaliympäristö

Asenna virtuaaliympäristö Python3.10:seen. 

Sen voi asentaa PIP tai APT asennuksena.. alla jälkimmäinen

sudo apt install python3.10-venv

Luo hakemisto minne haluat virtuaaliympäristön pystyttää esim. "base", siirry sinne "cd base"

alla kohta ".venv" on hakemisto minne virtuaaliympäristön python3 ladataan, voit nimetä sen miksi haluat, tässä tapauksessa se on ".venv" piste nimen edessä merkitsee Linux ympäristössä piilotiedostoa... sitä ei siis tarvitse käyttää, ellet halua. 

python3.10 -m venv .venv

Näin ympäristö on luotu, ja yllä olevia käskyjä ei tarvitse enää ajaa

---

Näin käynnistetään virtuaaliympäristö. 

source .venv/bin/activate

tai

. .venv/bin/activate (. . pisteiden välissä 1 tyhjä lyönti)

Näin poistut virtuaaliympäristöstä

deactivate

-----

Voit luoda virtuaaliympäristöjä useampia, jokainen omaan hakemistoon, tämä on monessa tapaa järkevää, koska voidaan luoda jokaiseen kohteeseen omanlainen ympäristö. esim. toiseen PyTorch ja toiseen TensorFlow, näin ne ei pääse häiritsemään toisia

Voit tuhota virtuaaliympäristön, yksinkertaisesti siirtämällä hakemisto roskakoriin.

 Ramfs ja Tmpfs (Unix) tiedosto systeemi.

Väliaikaisia tiedostoja jotka ovat tietokoneen kiintolevyn sijaan tietokoneen keskusmuistilla (ram muistilla), ja niitä käytetään aivan samalla lailla kuin muitakin tiedostoja.

Normaaliin kiintolevyyn verrattuna tiedostojen luku ja kirjoitus selvästi nopeutuu (jos liikutetaan paljon dataa) näitä käyttäessä etenkin jos kiintolevynä on esim. SD kortti. SD muistille kirjoittamista kannattaa muutenkin säästellä sen rajallisen ominaisuuden takia.

Kuitenkin nämä molemmat (ramfs ja tmpfs) muistit "haihtuu” tietokoneen sammuttaessa, joten tässä suhteessa ne ei voi korvata massamuistille kirjoittamista, vaan ne on ennemminkin tiedon väliaikaiseen varastoimiseen. Millä tapaa sitten ramfs ja tmpfs sitten eroaa toisistaan, jos kerran molemmat käyttää tietokoneen keskusmuistia ? Lähinnä siinä että tmpfs ei anna kirjoittaa ennalta määrättyä muistin koon yli, vaan antaa tästä virheilmoituksen, lisäksi tmpfs käyttää swap:pia …

Ramfs voi siis kirjoitaa vaikka koko keskusmuistin täyteen, tämän mukaan olisi siis parempi käyttää tmpfs.

Tehdään aluksi ramlevy, nimetään se esim. ”ramdisk”

 # mkdir -p /mnt/ramdisk

TMPFS luodaan
# mount -t tmpfs -o size=10m tmpfs /mnt/ramdisk

RAMFS luodaan näin
# mount -t ramfs -o size=10m ramfs /mnt/ramdisk

Nämä eroaa siis lähinnä mount käskyllä, (esimerkissä koko on 10 megaa)

mount -t [TYPE] -o size=[SIZE] [FSTYPE] [MOUNTPOINT]

Sitten kokeilemaan, aluksi kirjoitetaan vaikka 'hello' tiedostoon note

echo 'hello' > /mnt/ramdisk/note

ja luetaan

cat /mnt/ramdisk/note

***

Koska mount:taus joudutaan tekemään joka kerta kun tietokone käynnistetään,
kannatta tiedostoon  /etc/fstab lisätä rivi (alla joitakin esimerkkejä)

tmpfs  /mnt/ramdisk tmpfs size=10M 0 0
tai
tmpfs  /mnt/ramdisk tmpfs size=10M,mode=0777 0 0
tai
tmpfs  /mnt/ramdisk tmpfs nodev,nosuid,noexec,nodiratime,size=10M  0 0

FFMPEG, näin muutat tiedoston tyyppiä

Konvertoi kuvat toisen tyyppisiksi esim. .PNG muotoon .JPG  ffmpeg ohjelmalla.

FFMPEG komento on siis tämä

ffmpeg -i kuva.png kuva.jpg

Tämä siis muuttaa png kuvan jpg kuvaksi.

Mutta jos pitää muuttaa 10 tai 1000 kuvaa, silloin tarvitaan looppi
tämänkin voi tehdä useammlla tapaa ... tässä yksi

Linux konsolissa:

for tiedosto in *.png; do
     ffmpeg -i "$tiedosto" "${tiedosto%.png}.jpg"
done

Jos halutaan kuvat toiseen kansioon, tässä tapauksessa kansion nimi on "new"

for tiedosto in *.png; do
     ffmpeg -i "$tiedosto" "new/${tiedosto%.png}.jpg"
done